Hurja päivitystahti sen kun jatkuu, ja aiheiden kirjo alkaa hipoa päätähuimaavaa!

Ehheh. Taitaa olla kaukana tuo toivetilanne. Kevään myötä kuitenkin musiikkikiksit lisääntyvät, ja sitä myötä ehkä täälläkin muistan fiilistellä aina silloin tällöin. Nythän kävi niin, että HIM julkaisi ystävänpäivän korvilla seitsemännen studioalbuminsa, ja se jäi kokonaan huomiotta täällä. Korvataan tätä menetystä nyt edes hehkuttamalla kakkossinkkua Scared To Death (olkoonkin, että edellisessä postauksessa juuri oli saman biisin live-veto).

Video on kivan kirkassävyinen poikkeus synkeisiin Himpula-videoihin, harvemmin näitä päivänvalovideoita ainakaan on nähty (päivän Valo-video, ehheh... it just never gets boring). No, ehkä Pretending on lähimpänä tätä. Oikeastaan päällimmäinen kysymys mikä jäi mieleen tätä katsoessa oli: voiko miestä enää saada näyttämään nätimmältä siten, että hän kuitenkin näyttäisi vielä mieheltä? Haastajia saa postata kommenttilootaan, oletettavasti niitä on vähän.

Voisi melkein kutsua näitä uusia biisejä poskettoman hyviksi, vaikka ei vanhassa ihanassa Vampire Heartissakaan mitään vikaa ole...

 Kuvat by Saara, video by joku youtubaaja.

Ansku & Dumle haastoivat kuvameemiin. Tehdäänpäs sitten, MUTTA päätin vähän muokata sääntöjä. Otin kuvan neljänneksi viimeisestä musiikkiin liittyvästä kuvakansiosta, jotta aihe sopii blogiin paremmin.

Voilá, tässä siis neljänneksi viimeiseksi otetuista keikkakuvista neljäs kuva. Ei kun itse asiassa neljänneksi viimeinen. Kuva on otettu 30.12.2008 Tampereen Pakkahuoneella HIMin Helldone-kiertueen toisella keikalla. Koska kyseessä on esiintymisen loppupuoli, biisi lienee Sleepwalking Past Hope.

Haastan Duussin ja Kispen sekä viime aikoina hiljaiseloa viettäneistä blogeista Antin ja Apin.

Happoradio nousi albumilistan ykköseksi \o/ Levy Kaunis Minä ei ole enää läheskään uusi, sillä julkaisupäivä oli elokuun 20. viime vuonna, mutta usealle radiokanavalle sopivan sinkkuhitin ja levyalen mukana voi näköjään päästä korkealle. Tosin jo viime viikolla levy nousi takaisin kärkikymmenikköön, joten siihen suuntaan oltiin jo tulossa aiemmin. Yhteensä listaviikkoja on kasassa jo 17, mikä sekin on historiallista Happoradiolle, jonka aiemmat levyt taisivat viihtyä kukin listalla tasan viikon.

Ykkössijan lisäksi pitää kai onnitella eilen ilmoitetusta kultalevystä, joka on bändin ensimmäinen. Pitkäaikaista kuuntelijaa tällaiset uutiset ilahduttavat kovasti. Taidanpa ruveta vahvistamaan kyynärpäitään keikkoja varten!

Happoradio @ On The Rocks 20.11.2008

Hyvää uutta vuotta! Susanna ihan aiheellisesti taannoin kyseli, mitenkä täällä niin hiljaista on. No, sanotaan näin että olen yrittänyt pitää blogin kaukana kärkiprioriteeteista, jotta saisin jotain "järkevää" tehtyä. Eipä sekään kyllä ihan aina onnistu.

Sen sijaan olen kyllä käynyt keikoilla (ja jopa kiertueella!) jonkin verran, mutta niistä voisin tehdä jotain valokuvayhteenvetoa myöhemmin.

Toissapäivänä oli mielenkiintoinen filosofin ja rokkarin kohtaaminen Helsingin yliopiston kasvatustieteellisessä tiedekunnassa. Ville Valo -filosofiastaan luennoinut Pekka Himanen sai miehen itsensä dialogivieraaksi erikoistilaisuuteen. "Yllättäen" paikalle pamahti pari sataa ihmistä liikaa, hehheh. Itse en tietenkään tajunnut, että aika moni itse asiassa oli siellä Himasen takia, eikä HIMin keulakuvan. Himasen puheet kuitenkin kiinnostivat minuakin, sillä parituntinen sessio toimi hyvin kertausopintoina herran luennoimalle muutaman vuoden takaiselle Filosofia 2 -kurssille.

Mikko M. kirjoittaa ihan hyvän yhteenvedon tilaisuudesta. Vähemmän olennaiseen keskittyvä juttu löytyy Ilta-Sanomista. Saman putiikin video on kyllä ihan hyvä.

Bongaa musiikkibloggaajafani, JÄNNÄ!