Jatkan akuutin, mutta yhä jatkuvan, surkeuskohtaukseni parantelemista solariumissani, syanidiauringon alla. Ihanan itsesäälistä, eikö totta!

Maija vietti mainiot synttärit helmikuun viimeisenä viikonloppuna, ja minä toki menin niitä juhlimaan. Vieraskato vaivasi flunssa-aallon saavuttua, joten synttärit kutistuivat alkuillasta meidän kahden kekkereiksi. Mutta hei, bileet oli silti! Singstar soi ja huurteisia tuli ehkä muutama kumottua. Herkullista suklaamoussekakkua oli tarjolla, mmm. Kerta kaikkiaan hyvät kemut.

Niin, asiaan :) Jatkot päätimme viettää Hämeenlinnan Rocktownissa (jonka sivukonttori muuten avattiin seuraavana viikonloppuna Helsinkiin, sivuhuom.), jossa esiintyi herkän alatyylisestä Pauliina-hitistään tuttu Jana. Genrettäjähän ei missaa edullisia kiinnostavia keikkoja. Tanssijalkakaan ei ole enää entisessä kunnossa, joten seisoskelu ja jalalla naputtelu + vähän nyökyttelyä riittää iltakoreografiaksi.

Jana oli ihana. Ehkä onnellisella siiderin aiheuttamalla tilalla oli osuutta asiaan, mutta olin kyllä täysin valmis muuttamaan nimeni Suaraksi sinä iltana. Pauliina kruunasi keikan loppupuolen, ennen encoreja. Voih.

Ilta ei tietenkään loppunut siihen, tulikin valvottua pisimpään tänä vuonna Maijan kanssa kaupungin yössä. Hauskaa oli :)

* * *

Akuutti Jana-buumini sai jatkoa, kun bändillä oli ilmainen levyjulkkarikeikka Tavastialla viikko sitten torstaina. Kipaisin paikan päälle autolla (nopea kotiinpääsy ♥ ♥). Levyn ostin ennen keikkaa, kun kerran halavalla sai.

Paikalla oli varmaan viidesosa siitä, mitä Tavastialle muuten mahtuisi, joten autiota oli. Bändiä ei tuntunut haittaavaan eturivin puute tai yleinen tyhjyys: kaipa legendaariselle lavalle nouseminen antaa jo muutenkin tarpeeksi kiksejä. Siispä keikassa ei nytkään ollut valittamista, mutta täyteen ahdettu Rocktown (tarjoiluineen) voitti kyllä tunnetun, tyhjän klubin (jonka pihalla auto odotti kotiin ajamista), joten ehkä vähän laimeaksi jäi levyjulkkari kuitenkin – täysin subjektiivinen, omalla olotilalla väritetty mielipide, kuten huomaatte :)

* * *

Seuraavana päivänä pääsin kuuntelemaan uudelle tuoksuvaa levyä. Erehdyin katsomaan sanoja vihosta, ja joissain kohdissa jotenkin alkoi epäilyttämään, oliko tämä nyt ihan minulle kohdennettu tuotos... Sanoituksissa kerrotaan kesäleireistä, eka kerran jutuista ja bileistä joissa Maija pauhaa taustalla (siis ainakaan semmoset ei kuulu mun elämään! :D). Siis jotenkin sellaisia teini-ikään paremmin sovittuvia tunnelmia. Toisaalta Pauliinassa lauletaan kosinnasta ja erosta jne., joten siinä mielessä aiheita riittää paljon minua vanhemmillekin mukana hoilattavaksi.

Eikä sillä, pari kivaa biisiä joukkoon mahtuukin. Erityinen suosikki pianopimputuksineen ja falsettikertosäkeineen on sinkkubiisi Kuussa (jonka hyvin voi kuulla väärin keikalla :)), ja mikä ettei toinen sinkku Suutelit pitkään. Jalat pettää olisi myös hyvä, mutta se kesäleiritarina... voeh. Olen sanoitusriippuvainen. Ehkä vähän olen pettynyt kokonaisuuteen, mutta kaipa 15 euron hinnan voi maksaa noista muutamista hyvistä biiseistä.

Huom. Tämä oli ehkä ensimmäinen kerta, kun Genressä sanotiin jotain negatiivista! :o Jää päiväkirjaan eka kerran jutuksi...