Keskiviikkoiltana oli pienen herkän hetken ajan ihan suunnaton koti-ikävä. En ole koskaan kokenut moista, en varmaan lapsuudessakaan, vaikka olin monesti poissa kotoa, etenkin lentopalloturnauksissa ja heppalassa. Kielikurssi yläasteen jälkeen kesti kolme viikkoa, enkä ikävöinyt tippaakaan. Italialaismuksut samassa perheessä kyllä itkivät vollottivat vuorotellen joka ilta, joskin olivat myös pari vuotta nuorempia kuin minä ja kaverini.

Tämä onkin ensimmäinen ulkomaanmatkani ihan yksin. Vaihto-opiskelijoilla voi ehkä alussa olla vähän samoja tuntemuksia, mutta toisaalta heillä nyt varmasti on iltaohjelmassa tarjontaa. Minä sen sijaan blogaan hotellin aulassa perjantai-iltana, voi säälittävyyttä.

Palasen kotia tähän kokolattiamaton ja kalliiden viinilasien ympäristöön kuitenkin toi Ari "Iso A, Aakkonen" Koivunen. En niin suuremmin piittaa hevimussiikista koto-Suomessa, mutta muovisten poppirenkusten Brittilään Stormwind oli mitä tervetullein yllätys. Pari pyöräytystä myötäpäivään löytyi ipodista välittömästi, \\,,/.

Nyt kun juutuubista ei löytynyt katsottavaa Stormwindia (Vuoden Yhdys Sana Osaaja, hyvää päivää), niin liitetään tähän sitten Hear My Callin video. Mainio poppishevibiisi, sanon minä. Kamala video tosin.


Ari Koivunen - Hear My Call