Blogilistalla olen "hienosti" kiteyttänyt tämän blogin kahteen monikolliseen sanaan. Yläpuolella näette nyt nuo kaksi sanaa yksikössä. Teen todellisen omaelämäkerrallisen musiikkipoiminnan Iskelmä-Finlandia-kilpailun innoittamana.

Kun täytin 10 vuotta, äiti ja isä halusivat onnitella minua radion toivelähetyksessä, mikä sen nimi nyt onkaan. Se Radio Suomen iänikuinen terveistenlähetyslähetys. (Hehe, mainio yhdyssana.) Sain sitten itse valita, mitä kappaletta toivoa, ja vanhempieni myötävaikutuksella valituksi päätyi Jukka Kuoppamäen Sininen ja valkoinen. Olinhan laulanut sitä koulussa musiikkitunneilla, kun harjoittelimme paljon tulevaa musiikkijuhlaa varten. Minä oikein tykkäsin laulaa sitä. Lainasin sedän ja tädin arkistoista LP-levyn, jolta tämä vuonna 1972 äänitetty kappale löytyi. Sain kylmiä väreitä, kun kuuntelin sitä. Sininen ja valkoinen sai jopa kyyneleet nuoriin silmiini, kun ryhdyin ajattelemaan sanoituksia.